Aluksi kun lähdin kotoa oli ihan normaali olo, ei jännittänyt tai muutakaan, mutta bussissa ennen kun jäin pois niin alkoi sellanen pieni jännitys. Astuin ulko-ovesta sisään, riisuin ulkovaatteet, jännitys kasvaa ja kasvaa, että miten ne mut ottaa TET-jaksolle. Jännitys kumminkin loppu ajan kanssa. Tiesin koko ajan, että joudun esittelemään itseni jotenkin. Siihen asti, kun sain oman vuoron olin aivan jännittynyt. Heti sen jälkeen olin aivan innoissani, että mitä tästä TET-jaksosta tulee.
TET-paikkaa oli tosi vaikea löytää, onneksi papalla tuli mieleen tämä ja kysyi. Kieltämättä paikan etsimiseen meni paljon aikaa, mutta pääasia on, että tää tuli tarjolle. Ja oon tyytyväinen tähän paikkaan, parempihan tää on, kuin istua linja-auton kyydissä kuusi tuntia. Täällä oon kumminki saanu tehdä mm: pinssejä,
mokkapaloja, fimoilua, kaupassa käyntiä (hakemassa välineitä),
kirjoitellu tekstiä, haastatellut (joka oli hauskaa).
TET-jaksolta en odota sillä tavalla mitään, mutta tätä oon kyllä odottanu. Odotin innolla myös seuraavaa päivää, kun kuulin mitä me tiistaina tehdään. Mun mielestä tettiin oli hauska tulla ja tutustua työelämään. TET-jakso saisi olla ehkä päivän tai jopa kaksikin pidempi.
Työympäristö on mukava, toimistolla on myös todella kivasti laitettu huone, jossa tehdään enemmän hiljaisesti ja saa tehdä siellä työt rauhassa. Ja muutenkin toimistolla on sellainen lepponen fiilis ja kaikki on ystävällisiä toisille. Työaika on sopiva maanantaina 10.00–16.00 ja tiistaina 9.00–15.00, eikä vaikuta mitenkään pitkältä tai myöhältä varsinkaan maanantaina. Tetissä on muutenkin mukava olla, saa vähän vaihtelua ankeeseen kouluelämään, vaikka koulussa olis mukava olla kavereiden kanssa.
- Nea Holmberg, Vaajakummun koulu, 7.lk